Nyt kun ei tarvitse enää stressata ylppäreistä noin puoleen vuoteen, olen herännyt talvihorroksesta.
Osaan hymyillä aamuisin ja muistan taas miltä tuntuu kirjoittaa yöllä sanoja. En enää epäröi askarrella pieniä juttuja tai lähteä kävelemään kirpputorille. Aion vielä uskaltaa ostaa kaupasta uuden hiusvärin, siivota huoneeni ja antaa niin talviturkin pudota uuden olemuksen myötä.
Muistan taas viime kevään ja kaiken puhtaan. Valkoiset sypressipuut ja sinisen taivaan, tunteen että tässä. Muistan millaista oli, olisi ollut ja tulee olemaan.
Jos vain lumet väistyisivät, jos vain tämä räntäinen säätila pääni sisältä sulaisi ja pian voin taas katsella miten perhonen pysähtyy sormenpäähäni ja lepuuttaa siipiään.
Löysin sattumalta kuvan viime keväältä, katson siinä suoraan aurinkoon:
28. maaliskuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
hei cacadu oot ihan unohtanu horoskoopit kokonaan!
VastaaPoistakuitenkin oot rosa: niin oooooonkin voi vitsit! selkeästi niitä oli kiva lukea. :D pitäis sitten vissiin tehdä lisää..
VastaaPoistamistä arvasit kuka oon:((((
VastaaPoistakäytit sanaa cacadu. :--D hassu.
VastaaPoista