Aamulla en pitänyt kiirettä kouluun lähdön kanssa: söin rauhassa, pompin trampoliinilla ja luin Through the Looking Glass- kirjaa. En ole pitkään aikaan lukenut englanniksi, mutta alkutakkuilut alkavat jo olla takanapäin. Päätin, etten katso uusinta Alice in Wonderland- leffaa ennenkuin olen lukenut molemmat kirjat joihin se perustuu.
Ja kun lopulta pääsin kouluun, oli ruokailu! Ihana lukujärjestys. Ruokailussa oli tavallista pienempiä ihmisiä, tuntuu kuin lapset vuosi vuodelta lyhenisivät? No ehkä kyseessä olivat kuitenkin kuudesluokkalaiset, jotka tulivat tutustumaan yläkouluumme. Toivottavasti.
Koulun jälkeen oli aika suunnata pankkiin talousmatikanryhmän kanssa.
Pankin opas: Ja onko teillä jotain kysymyksiä?
Jojo: *kuiskaten Paulalle* Milloin Suomen peli alkaa tänään?
(Jos ette tienneet, että Suomi pelaa tänään, shame on you! Tänään on sentään vastassa rys.. Venäjä!)
Tulevat finanssinerot tosiaan.
Mutta hyvää ruokaa sieltä pankista sai! Luulisin. Itse otin vaan juotavan kun ei se tuo tahna tuossa karjalanpiirakan päällä erityisesti houkutellut.
Chattailen parhaillaan ranskalaisnaisen kanssa Facebookissa. Carolinen tytär Léa asui meillä viime viikon (hän tuli ystävyyskouluvaihdossa meille, tai oikeastaan pikkusiskolleni). Caroline pyysi minua vierailemaan heidän luonaan Ranskassa, aika hienoa. Mutta nyt vasta tuleekin se "hieno" osuus, nimittäin: Audrey Tautoun kotikaupunki on sama kuin heidän ja Carolinen ystävä on Audreyn lääkäri ja tämä lääkäri on näyttänyt Carolinelle kuvia Audreysta sekä hänen kirjoittamia kirjeitään. Haha. Aika hienoa. Nyt olen melkein julkkis!
Ehkä lopetan tämän päättömältä tuntuvan entryn ja ryhdyn odottelemaan illan lätkämatsia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Elämä on kenties lyhyt, mutta hymyyn menee vain sekunti aikaa. Samoin kuin kommentin jättämiseen.