Kas,
hengitys ohimennen lähempänä sieluani
aivan kuten silloin kun sälekaihtimen läpi pirskoutui aurinkomme
ja kirkonkellot löivät tahdin rintakehälleni eikä
mikään ollut lähempänä kuin sinun kiharasi.
Tämä ohimenevä hetki:
kaukana virnuvat valkoiset linnut,
siluettisi sädehtii katseesi kanssa
haparoin kohti naurun lähdettä.
Sellaisina hetkinä sieluni tunnustaa kaiken
ja
se mitä minusta jää,
kaikuu niissä tyhjissä huoneissa.
aivan kuten silloin kun sälekaihtimen läpi pirskoutui aurinkomme
ja kirkonkellot löivät tahdin rintakehälleni eikä
mikään ollut lähempänä kuin sinun kiharasi.
Tämä ohimenevä hetki:
kaukana virnuvat valkoiset linnut,
siluettisi sädehtii katseesi kanssa
haparoin kohti naurun lähdettä.
Sellaisina hetkinä sieluni tunnustaa kaiken
ja
se mitä minusta jää,
kaikuu niissä tyhjissä huoneissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Elämä on kenties lyhyt, mutta hymyyn menee vain sekunti aikaa. Samoin kuin kommentin jättämiseen.