viva la vida

En edes yritä kirjoittaa kaikkea mikä on jäänyt kirjoittamatta - siitä saisi kirjankin jos haluaisi, enkä oikein kykene sellaiseen nyt. Yritän vain saada kiinni tästä - ettei tää jäisi leijumaan ilmaan ja unohtuisi. Vähän kerrallaan, kai te tiedätte? Askel askeleelta muuten loukkaa jalkansa tai voi kompastua.
Sen verran voin kertoa kuluneista päivistä et oon ollut ihmisten ympärillä, sylissä, leirillä, kesätöissä päiväkodissa, saarella, unelmissa, keskellä saippuasarjoja ja niin edelleen.

Päiväkodin pihalta löytyy paljon etanoita, lapset nauraa aidosti ja mä ihastun niihin joka päivä uudestaan. Mulla on nyt suuri T-paita ja mustat sukkahousut, kuuntelen ranskalaista klassista musiikkia ja taidan seuraavaksi mennä lukemaan novelleja. Ihanaa kun on viikonloppu.

Eilen oli Annan tuparit ja tää tiivistää nyt kaiken sieltä: