Kirjoitukset ovat lähellä, nauravat ivallisesti viereisessä huoneessa odottaen minun saapuvan. 9 päivää, ne päivät katoavat strukturalistiseen semantiikkaan ja Hobbesin luonnontilaan. Se tarkoittaa että sulkeudun todennäköisesti blogitaukoon siksi aikaa. Elekää siis ihmetelkö jos minnuu ei näy, elossa silti olen!
Lunta on satanut viime päivinä suurina, pehmeinä ja valkoisina tuppuina. Olisin tahtonut kevään jo koittavan. Olen lopen kyllästynyt lumeen, kylmyyteen ja siihen etten voi pyöräillä kouluun. Ihastuttavaa- Scandinavian Music Group laulaa kaikkeen lopulta kyllästyy. Jotkut asiat ovat kuin viini: paranevat vanhetessaan. Voiko kaikkeen kyllästyä, en tiedä enkä oikein osaa uskoa niin. Tänään liikunnassa oli tankotanssia, korkokengät päästävät hassuja ääniä upotessaan lumeen. Jokirannassa erään vanhan miehen päälle putosi puusta iso kasa lunta ja hän kiljaisi. Kiitos hänelle.
17. maaliskuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
aaah, tankotanssia ! se on parasta, tykkäsitkö?
VastaaPoistaja juu, täällä maha on perhosia täynnä huomisen terveystiedon kirjoituksien takia. tuntuu ettei mitään ole päässä, apua.
-rosaaaoklakPODkajkjdjkijsio
rose: tankotanssi oli MIELETÖNTÄ! tykkäsin todellakin! :D
VastaaPoistaoon ihan varma että se koe meni hyvin. ;)