1. kesäkuuta 2010

Ranskan euroviisu-kipale on soinut koko päivän mun päässä, ghaah!

Ulkona on + 26 astetta, huomenna melomaan. Näin nälkiintyneen ketun muutama päivä sitten ja lasken päiviä Amerikanmatkaani (nyt 17). 17 on muutenkin päivän luku, kuukausia laskettaessa nimittäin ja siitä onnea. Ja ikäkin muuten natsaa päivän lukuun, cool.
Nyt olen nälkäinen, väsynyt ja haluan katsoa Pientä Taloa Preerialla.

Oikeastaan päivityksen olisi voinut tiivistää näin:

17 ja sen fiilistely:

Photobucket

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Elämä on kenties lyhyt, mutta hymyyn menee vain sekunti aikaa. Samoin kuin kommentin jättämiseen.