Hi folk!
Nyt seikkailu on alkanut. Lentokentalla kuulin kaikkien puhuvan suomea. Mutta se on harhaa, suomenkieli on tassa maassa harhaa ja mina en ole enaa vahvoilla silla englannin istuttaminen kestaa. Haluan juurtua kunnolla ja kuitenkaan en. Oli silti jannittavaa lentaa yksin. Siella mina menin: punaisessa hameessa, sinisessa takissa, musta baretti kiharoiden paalla, pieni reika sukkahousuissa ja punaiset korkokengat jotka hiersivat.
Ja nyt olen taalla. Tassa maassa puhun ja ajattelen englanniksi, mutta kiroilen ja kaipaan suomeksi. Olen tutustunut uusiin ihmisiin, keskustellut kirjallisuudesta, uinut valtameressa ja nahnyt auringonnousun loputtomalla hiekkarannalla. Olen syonyt aamupalaksi vaaleaa leipaa, mansikoita ja kekseja, kaynyt elokuvissa, shoppaillut, pelannut jalkapalloa palmujen alla, ruskettunut ja palanut, oppinut, nahnyt, kokenut, tuntenut, aistinut, maistanut, hymyillyt, nauranut, saanut vislauksia kaduilla, itkenyt hetken verran koti-ikavaa, seikkaillut, saanut lisaa pisamia.
Tassa maassa olen sunshine, darling, sweetie, honey. Tasssa maassa olen nahnyt tulikarpasia iltaisin ja kavellyt paljain jaloin teita pitkin.
Sulla on aivan ihana tyyli kirjottaa. <3 Hui, varmaan jännittävää ja kutkuttavaa seikkailla yksin USA:ssa!
VastaaPoistaoi kiitos! :') Tama on jannittavaa! (tai no, onhan mulla taalla amerikkalainen ystava, jonka luona majoilen, mutta kuitenkin)
VastaaPoistaMutta jannittavan lisaksi tama on myos hyvin hyvin kiehtovaa, hauskaa, uutta ja ihanaa.