7. heinäkuuta 2010

Ulkona on niin kuumaa, etta silloin talloin palelen.

Pian, pian paasen maahan johon todella kuulun. Maahan, jossa minut tunnetaan kaduilla, jossa tiedan minne pitaa kavella jos haluaa mansikkateeta. Pian paasen maahan, jossa kieli on kuulemma vaikeaa oppia, mutta joka on juurtunut syvalle minuun ja tullut osaksi minua.

Pian paasen maahan, joka pitaa sisallaan kaikkia parhaimpia muistojani. Maahan, jossa teiden reunoilla ei nae kuolleita elaimia ja kavereiden vanhempia ei tarvitse kutsua sukunimella. Maahan, jossa osaan laskea vaihtorahat kaupoissa.

Pian paasen maahan, jossa kotini ja sydameni on, maahan jossa on tuhannet jarvet ja sauna.

Maahan, jossa ne rakkaimmat ja tarkeimmat asuvat.

Mina kaipaan teita.

2 kommenttia:

  1. Missä olit lomailemassa?

    VastaaPoista
  2. juuri saavuin kotiin Amerikanmantereelta! kuvia yms myms etc- matskua tulossa pijakkoin purr!

    VastaaPoista

Elämä on kenties lyhyt, mutta hymyyn menee vain sekunti aikaa. Samoin kuin kommentin jättämiseen.