Bussissa

Takanani istuu kaksi tyttöä: toisen äidinkieli ei taida olla suomi ja toisen taas on. Käy ilmi, että molemmat ovat ammattikoulussa kampaajalinjalla.

Tyttö, jonka äidinkieli ei ole suomi: Miltäköhän näyttävät ne, jotka opiskelevat yliopistossa matematiikkaa?
Suomalainen kaveri: Niiden on sanottu olevan tosi älykkään näköisiä
Tyttö: Kun mä vaan mietin, että jos mä joskus pääsen sinne niin olenko mä hirveä poikkeus. Kun niillä kaikilla on varmasti silmälasit ja harmaat puvut ja mustat salkut. Ne on varmasti myös tosi masentuneita eikä hymyile.

Sisälläni herää kutkuttava tunne kääntyä ympäri ja kommentoida jotain. Päätän kuitenkin jättää idean sikseen ja keskityn siihen, mitä edessäni tapahtuu.

Bussin keskiosassa on lastenvaunut ja mies istumassa. Miehellä on ruskeat hiukset, ruskea parta ja mustat silmälasit ja hänellä on ässä-vika.

Mies: Eikä isi oikein saanut nukuttua viime yönä kun joku kuorsasi. Arvaas kuka se oli?
Pieni poika vaunuissa: MmmmmmmmmMINÄ
Mies: Sinä?
Poika: JOO!
Mies: Hassu, et se sinä ollut.
Poika: Olin, minä olin!
Mies hymyilee lämpimästi pojalleen ja päästää pienen onnellisenkuuloisen hihityksen, jonka jälkeen hän opettaa lapselleen miksi bussissa painetaan sitä punaista nappia. Pojan suusta kuuluu pieni, ihaileva ooh.