Haluaisin hirmuisesti valokuvaamaan, kuinkakohan kauan siitä on ollut kun olen viimeksi ollut kunnolla valokuvaamassa (jollei kuviksen lukiodiplomia lasketa...) Onneksi juuri tätä kirjoittaessani Jenna lupautui valokuvaseuraksi, joten ehkäpä saan kuvausintoani hieman takaisin.
Huomenna piiloudun kirjaston keltaiselle nojatuolille moneksi tunniksi opiskelemaan metaforista, Kiinan historiasta ja ehkäpä myös vektoreista.
(oma suosikkini, mitkä naurut!)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Elämä on kenties lyhyt, mutta hymyyn menee vain sekunti aikaa. Samoin kuin kommentin jättämiseen.