söpöilyä ja änkyttävä Colin Firth

Pre-ystävänpäivä oli ihana. Pupu oli ottanut termoskannun täynnä höyryävää kaakaota mukaan, kävelimme kirpeässä ja kirkkaassa Turussa eräälle hyvin tutulle lumiselle kukkulalle, aurinko näkyi ja otti silmiin ja varpaita kipristi. Nauroimme paljon.

Bossaliinassa join valkosuklaalta maistuvaa teetä ja pupu otti sunnuntaibrunssin (sain lisäksi pupulta yhden croisantin, rakastan croisantteja!). Mietin, miten emme kyllästy toisiimme ja toistemme juttuihin, vaan jaksamme aina höpötellä loputtomasti kaikesta ja joka kerta tuntuu yhtä kurjalta lähteä eri suuntiin. Silloin pupu katsoi minua keltaisen pöydän toiselta puolelta ja hymyili valloittavasti kuin olisi arvannut mitä ajattelin. Pakahdutti.

Menimme katsomaan The King's Speech- elokuvan, sen jota olen odottanut jo pidemmän aikaa koska Colin Firth. Sali oli täynnä ihmisiä ja me olimme selvästi nuorimmat katsojat. Se oli u p e a, Colin Firthin roolisuoritus oli mieletön, yksi hänen parhaimpiaan. Muutkin näyttelijät olivat ilmiömäisiä eikä tarina ei ollut lainkaan pitkästyttävä. Helena Bonham Carter oli loistava, mutta niinhän hän aina on. Olin täpinöissäni, kun oivalsin puheterapeutin vaimon (Jennifer Ehlen) olevan BBC:n Ylpeyden ja Ennakkoluulon Elizabeth.

Sain kylmiä väreitä ja nauroin monta kertaa ääneen. Käykää katsomassa.