Kaksi koiraa peuhaa räksyttäen kovaäänisesti, kolmas (kaikkein pienin ja vanhin) vahtii heitä silmä tarkkana. Nukun myöhään ja huomaan niskassani punkin. Luulen, että naapurirannalla jotkut nauravat lujaa, mutta se olikin vain tuuli. Seitsemän päivän päästä heinäkuu on ohi.
Olen aina kuolannut tuollaisten korituolien perään ja nyt viimein sain istuskella sellaisessa, oi onnea! (ja pahoinvointia joka tuli liiallisesta pyörimisestä)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
voit tulla meille keinumaan korituoliin !!!
VastaaPoistaKaks asiaa:
VastaaPoista1. Oon lievästi kateellinen hiuksistasi.
2. Ihanan paljon fiilistä noin lyhyessä tekstissä, upeaa ♥
kutkuttavia kuvia, tunnelmallisia ja kauniita!
VastaaPoistaja viimeinen kuva: ihana suloinen sinä!
Jemina: jaaha, vai että teillä on korituoli! näet minut pian siellä asustelemassa.
VastaaPoistaRika: 1. ooh kiitos! tosin ne eivät ole noin tummat, kuva vääristää hiukan.
2. :* ♥
aura hulda maria: kutkuttava kommentti! tunnelmaa niissä kyllä on. ja viimeiseksi: kiitos sulo!