Ja niinhän se taas meni, jouluaatto nimittäin. Nyt huoneessa raikuu siskon upouusi ABBA- singstar ja kaverit kertaavat lahjoja joita ovat saaneet. Tänä vuonna ei ollut lunta, vaikkakin joulurauhanjulistuksessa satoi hetken tosi vähän minimaalisen pieniä valkoisia lumihiutaleita enkä silloin vaan voinut lopettaa hymyilemistä.
Aattona sukulaisten ja ei-sukulaisten ihana yleinen vitsinkohde on mun mieselämä, jälleen:
"No minnes jätit poikaystäväsi?"
- En kommentoi
"Ai minkä niistä hahaha"
"Ahaha, no mutta kerros meille vähän noista sun miesjutuistas"
Eläkeläinen Leena hymyili lohduttavasti ja sanoi ettei raitiovaunujen perässä kannata juosta kun viiden minuutin kuluttua lähtee uusi, katsoin sitä silmiin ja hymyilin silmilläni.
Äiti kyynelehti mun joululahjasta, itsetehdystä runokirjasta. Tehtiin joulukarkkeja ja koristeltiin kuusi, sytytin kynttilöitä ympäri asuntoa ja täällä tuoksuu rauha.
Oon vaan niin onnellinen, että voisin poksahtaa.
25. joulukuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Sinulla on aika jännä blogi. Erilainen kuin jotkut ja siksi hieno.
VastaaPoistaArvostan Leenaa ja sitä että kommentoit minua.
Kiitoksia Klaus ja samoin. :)
VastaaPoista