Nukuin tunnin verran pommiin, nappasin kiireessä evääksi mandariinin. Aloitin äidinkielen aineistopohjaista esseetä miesten ja naisten välisestä kommunikoinnin eroista, aihe on tosi kiinnostava ja saa nähdä mitä saan tosta aikaiseksi. Äiti jätti rahat pöydälle ja huikkasi ovensuusta osta ittelles jotain ruokaa. Kiireettömyys toivelistalla jouluksi ja se onkin ainoa listalla. Postissa tuli kirje sekä pieni pussi jonka sisällä kaksi pinniä ja teepussi, hymyilytti.
Sisäelimet on varmaan jo surkastunut pois, vaaka näytti että kilo on taas pudonnut. Nyt kyllä sinne kauppaan!
15. joulukuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Elämä on kenties lyhyt, mutta hymyyn menee vain sekunti aikaa. Samoin kuin kommentin jättämiseen.