6. tammikuuta 2009

Jos pyydät, kerron fasaaneista

Viltsin kanssa keittiössä, "no valitse joku kiva levy", pian kuulen hämärää englanninkielistä laulua kalasta joka tahtoo olla kaktus.
"Kato multa kasvaa hammas tuolla, tän lentokoneen mä rakensin ihan itte", kuusivuotias pikkuveli ja väkisinkin sydän meinaa sulaa, vastaan että vau ja ihanko itte.

Viltsi sanoo leivotaanko pipareita. Nam onpa hyvää taikinaa. Naurua ja helposti puhuttavia muistoja, kevyitä päiviä joita kaipaa myöhemmin
Valittiin muumimukit fiiliksen mukaan, miten mulle eksyikin käteen se pinkki muki, jossa Mymmeli on punastunut ja sen yläpuolella leijuu sydämiä.



Tänä aamuna istuin leveällä ikkunalaudalla ja katselin miten aurinko nousi värjäten punaisia kattoja vieläkin punaisemmiksi. Kesäisin isän pihassa näkee paljon fasaaneja, ajattelin, ja aloitin lukemaan Viltsiltä lainattua Sofian maailma- nimistä romaania filosofian historiasta, nyt 85/607 sivua luettu.

Huomenna alkaa koulut ja kaikista niistä tekemättömistä projekteista huolimatta en malta odottaa huomista. Koulujen alettua näen nimittäin murua vähintään viisi kertaa viikossa!

5 kommenttia:

  1. Hei, uus ulkoasuke!

    Ja suloinen yläreunan kuva : ) Mutta missä ihmeessä toi alareunan kuvan pömpeli oikein on? Se on niin hupaisan näköinen että sieltä täytyy saada jotain kivoja kuvia!

    VastaaPoista
  2. Wiltsahtavaa. Hymyilen. :')

    Pitää itsekin kokeilla joskus Jostein Gaarderia.

    VastaaPoista
  3. Zanataiteija: Niin on!

    Äws kiitos. :--) Alareunan kuva on Vartsikkavuoresta, voin näyttää sulle ton paikan joskus.

    Claes K: Erittäin Wiltsahtavaa. :)
    Suosittelen lämpimästä, tää kirjailija on nero!

    VastaaPoista
  4. Honey, kirjottelen tänne kanssa nyt, kun livejournal lahoaa käsiini päivä päivältä enemmän. :) Älä unohda mua!! <3

    VastaaPoista
  5. Pyydä mut lukemaan sun blogia Sanniseni? :----)
    Enkä unohda sua, kiva että löysit mut! ♥

    VastaaPoista

Elämä on kenties lyhyt, mutta hymyyn menee vain sekunti aikaa. Samoin kuin kommentin jättämiseen.