Minuun on kirjoitettu iäisyys. Hetki sieltä, hetki tuolta. Sänky upottaa unien valtakuntaan enkä jaksaisi välillä tulla takaisin tänne. Kirjoitan vanhan romaanin marginaaleihin omia tunteitani ja kuuntelen Anthony and the Johnsonsin levyä. Muistelen hymyjä, seinällä on mustavalkoisia postikortteja. Hyräilen hiljaa ja lähetän 00:00 lentosuukon. Sinulle.
10. maaliskuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Elämä on kenties lyhyt, mutta hymyyn menee vain sekunti aikaa. Samoin kuin kommentin jättämiseen.