Päiväni hetkinä

Tappelin kärpäsen kanssa monta tuntia kun yritin saada sitä pois huoneestani eikä se meinannut lähteä millään. Lopulta, uuvahtaneena ja voitettuna, käperryin sängylle enkä osannut moneen minuuttiin tehdä tai ajatella mitään. Kärpänen pörräsi ympäriinsä vauhkona, joku kaasutti ulkona moottoripyörää.

Serkun synttärijuhlat. Lahjaksi oli kääritty kolme mun ottamaa mustavalkoista valokuvaa. Sen sanottiin näyttävän kuin suoraan Ikeasta ostetulta. Se salainen hymy tuli kasvoilleni, piti kääntää pää. Kuplimista sisällä, salaa.

Pidimme perheillan ja pelasimme Scrabblea, huomasin yhtäkkiä että saisin kiiman ja seuraavalla kierroksella taas panon. Väsytti, nauroin ääneen eikä mikään tuntunut hassummalta.


(info: mulla ei ollut pakottava tarve mennä vessaan, mulla on vain vammajalat silloin kun haluan esitellä että HEI KATTOKAA MULLA ON KORKOA KENGISSÄ UUH. thanks.)



Istuin ennen niin puhtaanvalkoisella matollani risti-istunnassa ja annoin ilman valua luiden läpi ajatuksiin ja sieltä heti pois.