Arno Kotro kirjoittaa mitä ikävään tulee, se tulee ja niin se tulee ja menee. Aamulla herätessä taivas on samanvärinen kuin maa ja syön leipää pelkällä voilla. Mietin joulua ja kaikkia niitä asioita joita suunnittelemme tekevämme lomalla: luistelua, matematiikkaa, kahviloita, kaikkea mikä tekisi hyvää.
Yritän letittää tukkani sopivalla tavalla. Muistan nähneeni sekavaa painajaista jossa radioaktiivinen säteily hypnotisoi ihmiset.
Sisko sanoo silmäpussieni olevan suuret. Jouluaattoon on alle viikko.
18. joulukuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
kenkä!!<3
VastaaPoistaaah ne ovat ihanat kengät! <3
VastaaPoista