Koulupäivät ovat siis virallisesti ohi ja nyt alkaa tosissaan pänttääminen. Tänään ja eilen superannos historiaa.
Kaikkien muiden lailla odotan lämpimiä ilmoja. Toisaalta nämä kuulaat talvipäivät: aurinko suoraan silmiin ja taivaan värin erottaa. Nämä saavat minut hymyilemään.
Olen koko viikonlopun tallustellut maailman parhaimmissa tossukoissa. Baileyn ihana isä Bruce lähetti ne minulle postissa.
Ja mikä parhainta: nämä ovat jarrutossukat!
Eilen oli viininmaistajaiset kaverien uudessa asunnossa, katsoimme Muumeja mustalla sohvalla ja kuuntelimme vanhojen lastenohjelmien tunnareita. Keittiö oli täynnä pahvilaatikoita.
30. tammikuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Elämä on kenties lyhyt, mutta hymyyn menee vain sekunti aikaa. Samoin kuin kommentin jättämiseen.