17. maaliskuuta 2011

oi mikä torstai

Valkoisissa kukkasaappaissa työhaastatteluun ja myöhemmin postiin hakemaan uutta objektiivia, kävelin silmät kiinni liukasta lätäkkötietä ja liikuttelin huuliani hyväntuulisten kappaleiden mukana. Hetken mielijohteesta pyysin mamaa leikkaamaan minulle otsatukan.

Monta tuntia matematiikkaa hymyssäsuin, viikonloppuna vielä niin paljon lisää.

Photobucket
(äh mikä pilkkuvirhe, ärsyttää)

Alle viikko ja kaikki ylppäristressi on ohi. Sitten menen mummilaan tekemään vaatteita mummin kanssa. Sitten selailen pääsykoekirjoja, mutten aloita heti pänttäämistä. Sitten ajelen iltaisin autolla ympäri Turkua. Sitten valokuvaan paljon. Sitten siivoan huoneeni, tällä kertaa kunnolla eikä vain "no järjestelin ne vaatteet lattialta pyykkipinoihin"- tyyliin. Sitten menen käymään pitkästä aikaa kirpputorilla, kenties jonkun kivan kanssa. Sitten olen ihanan ihanan Jennan kanssa, koska hän tulee Turkuun. Sitten luen romaanin, ajatella, että olisi aikaa lukea ihan-muuten-vaan romaani.

Pistää hymyilemään ajatuskin.

Photobucket

4 kommenttia:

  1. olet ihanin.

    kettukarkit ovat parhaita.


    minunkin pitäisi lukea matikkaa. en vain ole vielä jaksanut.

    VastaaPoista
  2. mikä hymy!

    VastaaPoista
  3. voi vitsi, kuulostaa ihanalta. tuli itellekin hyvä fiilis kun luki tän postauksen :) ♥

    VastaaPoista
  4. jemina: äh senkin muru!

    glöhh.

    vielä ehtii vallan mainiosti!

    a: mikä, tosiaan! :*

    jaruto: oi että, hyvä fiilis on nyt täälläkin koska noin ihana kommentti! kurr.

    VastaaPoista

Elämä on kenties lyhyt, mutta hymyyn menee vain sekunti aikaa. Samoin kuin kommentin jättämiseen.