Mekko sai minut ja mummin melkein hermoromahduksen partaalle, onneksi sen ompelu kuitenkin onnistui (joku kolme päivää ennen ylppäreitä...) ja se kipusi tämänhetkiseksi lempimekokseni. Kampaaja kysyi saanko leikata kuolleet hiukset pois ja äkkiä tukka oli melkein kymmenen senttiä lyhyempi. Ohhoh.
Sain ilmaiset Hesarit vuodeksi, mitä ihmettelin suuresti (hä mitäs helvettiä se palkinto oli? olivat tarkat sanani äidinkielenopettajallemme). Mutta itse tilaisuus oli kiva, odotin jo innoissani loppuvaiheessa herkkujen syömistä. Opettajat olivat maailman söpöimpiä kun tulivat juttelemaan ja kehumaan ulkonäköä/mekkoa ja lähtivät hihitellen ja iloisina toisten luo. Virnuilin paljon enkä tuntenut haikeutta, onnea vain.
Näitä kuvia on valehtelematta varmaan tuhat, joten ripottelen osia niistä tänne pikkuhiljaa.
(tässä tajusin, että hitto vie lukio oikeesti loppui)
7. kesäkuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kaunis mekko ja sinä! Hurjasti onneja hatusta :)
VastaaPoistaonnea onnea! :) mekko on kyllä erikaunis, persoonallinen ja ihanan värinen!
VastaaPoistaTiina: aww kiitos paljon! ü
VastaaPoistaaura hulda maria: kiitus! tykkään siitä itsekin tosi paljon :--)